Description

This dataset contains information about trips made with city bikes in Helsinki and Espoo, Finland. It covers a timespan of 2021 April-May. The dataset includes information about the departure and return points, distance, and duration. The data can be useful for building time series models, exploring correlations, and much more.

Dataset structure

city_bike_travels.csv: bike trips data.

Acknowledgements

The data is provided by the avoindata.fi open data portal.

These recommendations are intended as a general policy to be applied alongside the strategic policies, principles and guidelines that often guide ICT and service development in cities. From a technological and service-oriented standpoint, the significance of APis is, mostly due to accelerating digitalisation, increasing at such a pace that a need has emerged for a document that describes the importance of APIs and the goals related to them from the perspective of the cities. This document presents the consolidated view of the Six largest cities in Finland on how to develop open APIs through inter-city cooperation. The Six cities are Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku and Oulu.

The regional statistics interface enables the computerised retrieval of statistical data in Greater Helsinki’s Aluesarjat (in Finnish) statistical database in different file formats, such as XLSX, CSV, JSON and JSON-stat.

The Regional series statistical database contains statistical time series on several regional phenomena. The statistics are mostly annual, the longest population series starting from 1962. The database consists of three entities: statistical area data of the cities of Helsinki, Espoo and Vantaa as well as municipal and regional statistics on Greater Helsinki and the Uusimaa region. ̈ The database provides the latest information available. Some data is updated once a year, some on a quarterly basis.

The statistics of the database are described in more detail in the data collections Regional series and Historical statistics.

Topics

• Housing
• Historical statistics
• Education
• Construction
• Income level
• Labour market and employment
• Population

In addition to the contents of the Aluesarjat statistical database, the interface also provides access to the Aluesarjat archive database, Wellness statistics, Nordstat database and Helsinki environmental statistics.

Instructions have been prepared on the use of the PX-Web API, which should be consulted before using the interface:

• How to use the City of Helsinki PX-Web API
• Statistics Finland’s instructions for use in Finnish
• Statistics Sweden’s instructions for use

Unemployment Rate in Finland increased to 10.50 percent in May from 10 percent in April of 2025. This dataset provides the latest reported value for - Finland Unemployment Rate - plus previous releases, historical high and low, short-term forecast and long-term prediction, economic calendar, survey consensus and news.

This dataset contains material volumes (m3), material masses (kg), and material intensities (kg/m2) for representative buildings from 51 residential building cohorts in Finland. These data are presented per material and in total, aggregated on three hierarchical levels on the correspondingly named sheets in the OpenDocument Spreadsheet (ODS) file: the entire building (data_building), distinguished between vertical building levels (data_building_level), and distinguished between building parts (data_building part). Further details on the data are provided on the description sheet in the same file.

The cohorts are based on building type, main bearing material, main façade material, and construction decade. Each cohort is represented by one inventoried building, covering the combinations in the tables below. All buildings are located in the city of Vantaa, Finland, with the exception of the 1940s and 1950s houses, which are based on type-planned houses and thus have no specific location.

One dwelling house cohorts included in the dataset

Bearing material, Facade material 1940s 1950s 1960s 1970s 1980s 1990s 2000s 2010s

Wood, Wood D D D T D D D D

Wood, Brick

T T D T T T T

Brick, Brick

D D D* D D D

Concrete, Concrete

D T D D D D

Concrete, Brick

T D T T T T

Concrete, Wood

T T T T T T

Block of flats cohorts included in the dataset

Bearing material, Facade material 1940s 1950s 1960s 1970s 1980s 1990s 2000s 2010s

Concrete, Concrete

D D D D D D

Concrete, Brick

T T T T T T

D = Direct record based on construction documents.T = Theoretical variant with alternative façade material based on typical contemporary construction practice. All properties except the cladding and any related materials (e.g. battens) are identical with the corresponding direct record (the record for the same decade with the directly recorded bearing material).* Geometry determined based on construction documents from 1979 due to lack of suitably sized cases dated in the 1980s. Insulation thicknesses adjusted to match the represented decade’s building code.

The data are primarily based on digitized construction documents obtained from the Vantaa building inspection authority’s archives through the purchase portal Lupapiste Kauppa (https://kauppa.lupapiste.fi/). The 1940s and 1950s type-planned houses’ drawings are from the National Archives of Finland (https://astia.narc.fi/).

Version notes since 1.0.0: 1.0.2: Added wood facade variants to all one dwelling houses which have concrete as the bearing material.1.0.1: Changes to the terminology and some minor spelling corrections. The building data remain identical, as do their locations on the sheets.

The dataset contains data on the representation of the 16 bumblebee (Bombus spp.) species collected from 55 sampling points in urban landscapes of six Finnish cities (Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Kuopio, and Joensuu) during summer 2022. The estimated geographic area of the sampling campaign covered 44 160 km2. The total sample size is 512 specimens, from which 338 are females (workers and queens) and 174 are males. The dataset contains information on the collection time and the associated plant species from which bumblebees were sampled. Associated plants were Finnish native wildflowers and ornamental plant species flowering in cities during the collection time. The sampling campaign was performed as a part of the “CarPLANT” project supported by the Maj and Tor Nessling Foundation [grant 202200067].

Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus.

Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on

saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995.

Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä.

Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu Sykessä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin.

Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf

The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population.

In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants.

An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region.

If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region.

If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region.

A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions.

The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut.

This dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0).

Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995.

Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes.

Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes.

Kaupunkiseutu rajauksen lähtöaineistona on Sykessa muodostettu saman vuoden YKR-taajama rajaus, joka perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon. Rajauksessa huomioidaan asukasluvun lisäksi, rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys.

Prosessointihistoria: Kriteerit lyhyesti:
1. Etäisyys keskustaajamaan alle 3 kilometriä TAI
2. Työssäkäynti keskustaajamaan yli 20 % taajaman työllisistä JA
3. Keskustaajaman ja lähitaajaman välillä yhtenäinen alue, jossa talotiheys kilometrin säteellä yli 45 JA 4. Lähitaajaman reuna alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä JA
5. Keskustaajama, lähitaajamat ja lievealue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden
a. Keskustaajaman ja lähitaajaman välillä suora tieyhteys
b.Kaupunkiseutuun ei muodostu erillisiä saarekkeita

Menetelmä lyhyesti: Kaupunkiseuduille on muodostettu keskustaajamat hakemalla taajama-aineistosta ne taajamat, joiden väestömäärä oli yli 15000 vuoden 2000 taajamarajauksessa. Kaksoiskaupungit muodostetaan näistä tekemällä taajamille viiden kilometrin etäisyysvyöhyke ja vertaamalla tähän vyöhykkeeseen osuvien taajamien väestömääriä keskenään. Jos väestömäärien ero on alle 100 000 asukasta, muodostuvat keskustaajamat kaksoiskaupungiksi. Ensimmäisessä vaiheessa merkitään ne taajamat, jotka ovat alle kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta

(1). Seuraavassa vaiheessa menetelmässä lasketaan työssäkäynti kustakin lähitaajamasta keskustaajamiin. Uusin 250x250 metrin ruutukohtainen työssäkäyntiaineisto yhdistetään työllisen asuinruudun perusteella taajamiin ja lasketaan kuinka suuri osuus taajaman työllisistä käy töissä kussakin keskustaajamassa. Taajamat, joista yli 20 % käy töissä keskustaajamassa täyttävät kriteerin

(2). Kolmannessa vaiheessa muodostetaan alueet, jotka kuvaavat taajamien välistä rakentamisyhteyttä YKR:n rakennustietojen perusteella

(3). Pistemäinen aineisto muutetaan ensin 250 metrin rasteriksi ja yleistetään focal-sum menetelmällä, jossa jokaiseen ruutuun summataan rakennusten määrä 1km:n säteeltä. Aineisto luokitellaan vielä niin, että kriteerin (45 rakennusta) täyttävät ruudut saavat arvon 1 ja kriteerin alle jäävät saavat arvoksi NoData. Neljännessä vaiheessa merkitään ne taajamat, joiden reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä

(4). Viimeisessä vaiheessa muodostetaan varsinaiset kaupunkiseudut kriteerien perusteella valitsemalla kullekin keskustaajamalle ensin ne taajamat, jotka toteuttavat ensimmäisen kriteerin. Tämän jälkeen valitaan ne taajamat, jotka toteuttavat kriteerit kaksi, kolme ja neljä ja yhdistetään ensimmäisen kriteerin toteuttaviin taajamiin. Tästä aineistosta poistetaan vielä toisten kaupunkiseutujen keskustaajamat sekä tarkastetaan, että suoran tieyhteyden kriteeri toteutuu. Lopuksi kaupunkiseudut yhdistetään, mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan ja muodostetaan lievealue laskemalla keskustaajamille viiden kilometrin ja lähitaajamille kolmen kilometrin etäisyysvyöhyke, joista poistetaan vesialueet ja Suomen ulkopuoliset alueet. Lopuksi tarkastetaan vielä, että kaupunkiseudut muodostavat lievealueen kanssa yhtenäisiä kokonaisuuksia.

The urban regions dataset is a spatial delineation process produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). YKR is is a spatial grid-based information system maintained annually by the Finnish Environment institute (Syke).The urban region delineation process applies the delineation of densely populated areas (localities) on a statistical 250m x 250 m grid as the source data. The delineation of the urban regions is carried out based on the number of population, number of buildings, gross floor area and building density (in the cells of the grid.)

Processing history: Process criteria

1. Distance to urban locality less than 3 kilometers OR

2. Commuting to urban locality from neighboring localities reaches 20 % of the working population

The archived data consist of 25 interviews conducted to collect information for a nationwide guide on planning green areas in Finland. The interviewees were employees in the public, private, and third sector working in planning of urban nature. Interview themes included nature in cities, building of green spaces, and spatial planning. The data were gathered as a part of the Enhancing Sustainable Urban Development through Ecosystem Services (ENSURE) project, which aimed to produce interdiscplinary knowledge and tools for advancing sustainable development in urban areas. This part of the project was funded by Helsinki University Centre for Environment, HENVI (50%), and Finnish Environment Institute (50%). The interviews mostly followed the interview frame which was sent to the interviewees before the interview. The questions dealt with urban nature in one's work, relationship between man and nature from the viewpoint of urban planning, possibilities that nature in cities offers to people, benefits of green areas in cities, and significance of nature in different parts of the city. Furthermore, the interviewees were asked about possible conflicts in urban planning, how these conflicts could be solved, information required for effective planning, and who should be responsible for preserving nature in cities. Finally, the interviewees were asked about issues that the guidebook for planning of green areas should contain. The background information include the date and duration of the interviews, the number of interviewees, interviewee gender, education, organization, as well as organization location and working area. This dataset is only available in Finnish.