The largest city in Finland is Helsinki with 684,018 inhabitants. Helsinki is the capital of Finland, and it is located in the south within the Uusimaa region. In 2024, the second largest city was Espoo, a city located in the Greater Helsinki metropolitan area, which had approximately 320,900 inhabitants. After the cities of Helsinki and Espoo, the third largest and most populous city outside the capital region was Tampere, with roughly 280,200 inhabitants. The Finnish population is highly concentrated in southern Finland The total population of Finland is roughly 5.64 million. Finland is one of the most sparsely populated countries in Europe, and the population is highly concentrated in the southern and southwestern parts of the country. Since 1915 the population of Finland grew steadily from 3.1 million to more than 5.64 million inhabitants. But the upwards trend slowed down in recent years. The median age of the Finnish population is rising While the population growth slowed down the Finnish population also got older. The media age increased from 38.4 years in 2000 to 43 years in 2024. The estimated median age for the Finnish population in 2035 was 45.3 years.

The most populous area in Finland is the capital region of Uusimaa, with almost 1.8 million inhabitants as of 2024. Almost one third of the 5.64 million population lived in the capital city and the surrounding Greater Helsinki area. The second-largest region in terms of population was Pirkanmaa, inhabited by 545,406 people. Three out of the ten largest cities located in Uusimaa The Uusimaa region also has Finland's highest population density with roughly 195.7 inhabitants per square kilometer. Pirkanmaa's population density is only 41.2 inhabitants per square meter. Out of the 10 largest cities in the country, three are located in the Uusimaa region, including the capital city Helsinki. Changing population structure The population of Finland is expected to grow in the following decade, reaching 6.18 million in 2050. However, the population is aging rapidly, as the number of inhabitants aged 75 years and older continues to increase in the future. At the same time, the population aged 14 and younger is estimated to constantly decline.

Air Quality Forecast: Contaminant Concentration: PM10: Finland: Helsinki data was reported at 5.064 mcg/Cub m in 22 May 2025. This records a decrease from the previous number of 6.105 mcg/Cub m for 21 May 2025. Air Quality Forecast: Contaminant Concentration: PM10: Finland: Helsinki data is updated daily, averaging 10.768 mcg/Cub m from Oct 2019 (Median) to 22 May 2025, with 2038 observations. The data reached an all-time high of 62.204 mcg/Cub m in 10 Apr 2023 and a record low of 1.130 mcg/Cub m in 01 Nov 2024. Air Quality Forecast: Contaminant Concentration: PM10: Finland: Helsinki data remains active status in CEIC and is reported by CEIC Data. The data is categorized under Global Database’s Finland – Table CAMS.AQF: Air Quality Forecast: Contaminant Concentration: PM10: by Cities. [COVID-19-IMPACT]

This dataset provides information on 728 in Finland as of June, 2025. It includes details such as email addresses (where publicly available), phone numbers (where publicly available), and geocoded addresses. Explore market trends, identify potential business partners, and gain valuable insights into the industry. Download a complimentary sample of 10 records to see what's included.

(in English below)

ASIANTUNTIJAKYSELY KAUPUNKIBIOTOOPPIEN MONIMUOTOISUUDESTA JA KAUPUNKIBIOTOOPPIKARTTA SUOMEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Tausta ja tavoitteet

Luonnonsuojelu on keskittynyt perinteisesti Suomessa tiettyihin lajeihin ja luontotyyppeihin, mikä ei välttämättä kuvaa erilaisten kaupunkiympäristöjen ekologisia arvoja kattavasti. Lisäksi tulisi huomioida eliöyhteisöjä, jotka turvaavat kestävän ja monimuotoisen ekosysteemien toiminnallisuuden.

Tämän asiantuntijakyselyn tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset kaupunkibiotoopit tukevat erilaisia ekologisten yhteisöjen monimuotoisuutta kuvaavia tekijöitä eri eliöryhmillä. Nämä monimuotoisuuden laatutekijät kuvaavat yhdessä biotooppien roolia kaupunkiluonnon monimuotoisuudessa, toiminnallisuudessa ja täten epäsuorasti myös mm. ekosysteemipalvelujen tarjoamisessa. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää ekologisten arvojen turvaamiseksi paremmin osana kaupunkisuunnittelua tai kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kattavan turvaamisen perustana. Kysely keskittyi pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) biotooppeihin. Lisäksi asiantuntijat antoivat arvionsa biotooppipisteytyksen sovellettavuudesta muualla Suomessa.

Kysely on kuvattu Terra-lehdessä (Jalkanen & Vierikko 2022) sekä Jalkanen ym. (2020).

Menetelmät

Kaupunkibiotooppien pisteytys

Aineisto kerättiin internetkyselyllä 5.10.-21.11.2016 välisenä aikana. Kysely lähetettiin 38 paikalliselle lajiasiantuntijalle (Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, Helsingin yliopistossa, Suomen ympäristökeskuksessa, ympäristökonsulttiyrityksissä ja luontojärjestöissä), joista 24 osallistui kyselyyn.

Mukana olleet asiantuntijat (suluissa heidän lajiryhmänsä):

Heidi Björklund (Linnut)

Tea von Bonsdorff (Sienet, muut kuin käävät)

Eero Haapanen (Nisäkkäät, muut kuin lepakot)

Nina Hagner-Wahlsten (Lepakot)

Jari Kaitila (Perhoset)

Jarkko Korhonen (Sienet, muut kuin käävät)

Jaakko Kullberg (Perhoset)

Eeva-Maria Kyheröinen (Lepakot)

Esa Lammi (Putkilokasvit)

Riku Lumiaro (Nisäkkäät, muut kuin lepakot)

Sampsa Malmberg (Kovakuoriaiset)

Ilpo Mannerkoski (Kovakuoriaiset)

Olli Manninen (Käävät)

Heikka Marttila-Tornio (Matelijat & sammakkoeläimet)

Juho Paukkunen (Pistiäiset)

Terhi Ryttäri (Putkilokasvit)

Jarmo Saarikivi (Matelijat & sammakkoeläimet)

Hannu Sarvanne (Linnut)

Keijo Savola (Käävät)

Ilkka Teräs (Pistiäiset)

Stephen Venn (Kovakuoriaiset)

Tarmo Virtanen (Perhoset)

Terhi Wermundsen (Lepakot)

Rauno Yrjölä (Linnut)

Asiantuntijat pisteyttivät kyselyssä 68 biotooppia sen mukaan, kuinka ne tukevat heidän lajiryhmiensä eri ominaisuustekijöitä. Jokainen biotooppi arvioitiin erikseen kunkin tekijän näkökulmasta. Pisteet annettiin 5-portaisella asteikolla (0–4; 0 alin). Asiantuntijoita ohjeistettiin miettimäään koko vuodenaikaiskiertoa (arvioimaan biotooppien merkitystä siis myös esim. talvehtimisen kannalta). Kysely perustui Vierikon ym. (2014) biotooppiluokitteluun seuraavin muutoksin:

Metsäbiotoopit jaettiin kahteen ikäluokkaan (30–100-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat metsät)

Piha-alueet jaettiin päällystettyihin ja maavaraisiin

Tiiviiden pientaloalueiden ja townhouse-alueiden pihat lisättiin omana biotooppinaan

Kalliolaet, -rinteet ja -seinämät sekä kivikot yhdistettiin samaksi biotoopiksi (paljaat kalliopinnat)

Uimarannat, kanaalit ja rantaterassit yhdistettiin samaksi biotoopiksi (rakennetut rannat)

Kiviseinät ja lintuluodot poistettiin

Viherseinät lisättiin omana biotooppinaan

Biotooppien merkitystä kysyttiin seuraavissa eliöyhteisöjen monimuotoisuuden laatua kuvaavissa kategorioissa:

Lajirikkaus

Vaatelias lajisto

Biomassa

Runsaus

Tasaisuus

Uniikkius

Seudullinen edustavuus

Herkkyys ihmissyntyisiä häiriöitä kohtaan

Kytkeytyvyys

Asiantuntijat arvioivat lisäksi omien vastaustensa luotettavuutta, erikseen jokaisen tekijän kohdalla. Tässä aineistossa biotooppien pisteet on painotettu nousevan painokertoimen mukaan, jotta luotettavat vastaukset korostuvat epäluotettavia voimakkaammin. Luotettavuuskertoimet ovat 0, 1, 2, 4 ja 8, mitkä tarkoittavat “erittäin epäluotettavia”, “epäluotettavia”, “jonkin verran epäluotettavia”, ”melko luotettavia” ja ”erittäin luotettavia” vastauksia.

Biotooppipisteiden sovellettavuus muualla Suomessa

Kyselyn jälkeen asiantuntijat arvioivat työpajassa, kuinka hyvin heidän vastauksiaan voi soveltaa muissa suomalaisissa kaupungeissa. Työpaja pidettiin 29.11.2016. Tarkka kysymyksenasettelu oli:

Tämä kysely on laadittu Etelä-Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) näkökulmasta. Kuinka hyvin kyselyn tulokset kuvaavat eliöryhmäsi lajistoa muiden Suomen maakuntien kaupungeissa? Vastaa asteikolla 0–10 (0: tämän kyselyn tuloksia ei voi soveltaa lainkaan ko. maakunnan kaupunkeihin, 10: kyselyn tulokset soveltuvat erittäin hyvin ko. maakunnan kaupunkiluontoon). Vastaa myös, kuinka luotettavina vastauksiasi voidaan pitää asteikolla 0-3 (0: hyvin epäluotettavina, 3: hyvin luotettavina). Vastaa oman eliöryhmäsi näkökulmasta.

Tässä aineistossa vastaukset näytetään alkuperäisinä, eli luotettavia vastauksia ei korosteta erikseen kuten biotooppipisteytyksessä.

Aineistot:

Aineistot ovat suomeksi (etuliite ”FIN”) ja englanniksi (”ENG”). Aineisto sisältää:

Monimuotoisuuden laatutekijöiden luonnehdinnat ja pisteytysohjeet (.pdf)

Kaupunkibiotooppien luonnehdinnat (.pdf)

Kaupunkibiotooppien pisteytys taulukkona (.xlsx)

Taulukko vastausten sovellettavuudesta muualla Suomessa (.xlsx)

Taulukkotiedostoissa monimuotoisuuden laatutekijän tai eliöryhmän perässä oleva numero viittaa asiantuntijaan (esim. lintuja koskevissa sarakkeissa ”Lajirikkaus 1” ja ”Vaateliaat lajit 1” viittaavat saman lintuasiantuntijan vastauksiin). Asiantuntijoiden vastaukset on listattu satunnaisjärjestyksessä. Kaikki asiantuntijat ovat suostuneet heidän vastaustensa ja nimiensä julkaisemiseen kirjallisesti.

KAUPUNKIBIOTOOPPIKARTTA

Kansiossa "FIN_Kaupunkibiotooppikartta" on rasterimuotoinen kartta pääkaupunkiseudun kaupunkibiotoopeista paikkatietomuodossa. Kartta on luotu 2021 eri paikkatietolähteistä (ks. Jalkanen ym. 2020). Kaupunkibiotooppikartta mahdollistaa esimerkiksi monimuotoisuusarvojen tarkastelun pääkaupunkiseudulla yhdessä asiantuntijakyselyn tulosten kanssa. HUOM! Karttaa ei ole tarkoitettu sellaisenaan suunnittelukäyttöön. Minkäänlaisia takuita tulosten oikeellisuudesta, virheettömyydestä tai käytettävyydestä ei myönnetä.

Kansiossa on seuraavat tiedostot:

Kaupunkibiotooppikartta (.tif) (CRS: EPSG 3902)

Kaupunkibiotooppikartan soluarvojen selitykset (.xlsx). Kaupunkibiotooppikartta käsittää 53 biotooppia/maanpeiteluokkaa, eli kaikkia asiantuntijakyselyn biotooppeja ei ole pystytty koostamaan kartalle.

Kaupunkibiotooppikartan koostamisen ja lähtöaineistojen kuvaus (.pdf)

Kiitokset: Kiitämme Silviya Korpiloa, Susanna Lehvävirtaa ja Stephen Venniä avusta englanninnosten kanssa.

Viittausohje: Jalkanen, J. & Vierikko, K. (2022) Asiantuntijakysely kaupunkibiotooppien monimuotoisuudesta sekä kaupunkibiotooppikartta Suomen pääkaupunkiseudulla [Aineisto] https://doi.org/10.5281/zenodo.6563190

Aineistoon tulee viitata käytettäessä.

Viitteet:

Jalkanen, J. & Vierikko, K. (2022) Viheralueiden elonkirjo – Asiantuntijakysely ja luonnon monimuotoisuuden laatumittaristo kaupunkisuunnittelun tueksi. Terra 134: 207–223. https://doi.org/10.30677/terra.120163

Jalkanen, J., Vierikko, K. & Moilanen, A. (2020) Spatial prioritization for urban Biodiversity Quality using biotope maps and expert opinion. Urban Forestry & Urban Greening 49: 126586. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2020.126586.

Vierikko, K., Niemelä, J., Salminen, J., Jalkanen, J. & Tamminen, N. 2014: Helsingin kestävä viherrakenne –Miten turvata kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:27. Helsinki. 132 s.

EXPERT QUESTIONNAIRE RESULTS REGARDING BIODIVERSITY OF URBAN BIOTOPES AND AN URBAN BIOTOPE MAP IN HELSINKI METROPOLITAN AREA, FINLAND

Background and aim:

Finnish biodiversity conservation has traditionally focused on certain species and biotopes, which does not necessarily describe urban areas’ ecological values in a comprehensive manner. In addition, focus should be put on ecological communities that enable resilient and diverse ecosystem functioning.

The aim of this questionnaire was to determine how different urban biotopes support different biodiversity quality attributes of ecological communities of different higher taxonomic groups. Together these attributes describe biotopes’ support for sustainable urban ecosystem functioning and, thus, indirectly for ecosystem services provisioning. The results can be used to better preserve ecological values in urban planning and as a basis for comprehensive urban biodiversity conservation. The questionnaire focused on biotopes found in the Helsinki Metropolitan Area (HMA; municipal cities of Helsinki, Espoo, Vantaa, and Kauniainen), Southern Finland. In addition, the applicability of the scoring elsewhere in Finnish cities was evaluated.

The questionnaire is described in Terra (Jalkanen & Vierikko 2022; in Finnish with English abstract) and in Jalkanen et al. (2020).

Methods:

Scoring of urban biotopes

The data was collected using an online questionnaire during 5.10.-21.11.2016. It was sent to 38 local taxonomic experts (from Finnish Museum of Natural History, University of Helsinki, Finnish Environment Institute, environmental consultant firms, and local environmental NGOs), out of which 24 replied.

Experts who participated were (their

This statistic illustrates the most welcoming ten cities in Europe for tourists rated using a score of 1-10 according to an analysis conducted in 2017. Based on factors such as safety, openness to accommodate tourists, English proficiency and level of over-tourism, the Nordic cities of Stockholm in Sweden and Helsinki in Finland ranked as the most welcoming destinations, with scores of 8.02 and 8.01 out of ten respectively.